Minua vainoaa ikuinen köyhyys! Kaiken järjen mukaan minulla pitäisi olla edes vähän rahaa, käyttörahaa, säästämisestä en uskalla edes haaveilla. Ei ole. Minulla on kuitenkin vakituinen kuukausipalkka, ei opintolainoja tai muitakaan lainoja joten kai sitä rahaa pitäisi olla. Tosin maksan tällä hetkellä kahden ihmisen normaalit arjen kulut näistä yhden ihmisen tienoista ja ajelen autolla, jota ilmankin tulisin toimeen. Sen käsitän, että autohan on ihan karmea raha-syöppö, mutta voi miten mukava. Päätin sitten ottaa itseäni niskasta kiinni ja vuosi kun vaihtui yhdeksitoista, aloin kirjata ihan kaikki ostot ylös pieneen kirjaan. Siis aivan kaiken, jopa sen 20 senttisen jonka laitoin parkkimittariin. Nyt se sitten nähdään minne katoaa maallinen mammona. Maanantaina on sitten ensimmäisen yhteenvedon aika, minkä verran meni rahaa ruokaan, mitä bensaan ja mitä johonkin muuhun.
Kun olen tuloksesta toipunut, on korjausliikkeen aika; alkaa karmea karsinta!!
Yksin ei ole mukava murjottaa, joten otan ilolla vastaan säästövinkkejä ja kommentteja leväperäisestä rahanhaaskauksestani. Sen jo tiedän että ruokaan meillä menee huikeat 400 euroa kuussa, ei naurata yhtään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti