Minä ja Wagner

Tänään sitten on Kuningaskuluttajassa juttua siitä, miksi sitä ruokaa menee niin paljon roskiin. Se pitää ehdottomasti katsoa. Siinä kuulemma sinkku ja lapsiperhe seuraa kuinka paljon sitä ruokaa hukkaan heitetään ja miksi näin. Itse en selvinnyt sitten sinne lauantaihin asti kun loppui maito, pakko oli hakea lisää. Maksoin ostokset kyllä bonuspisteillä, joten konkreettisesti en rahaa käsitellyt. Enkä ostanut turhuuksia. Valitsin käytävät niin, ettei tullut turhia houkutuksia, mutta siitä huolimatta keräkaalta punnitessani huomasin syrjäsilmällä, että kodintekstiilejä oli puoleenhintaan ja yhdessä rekissä roikkui kiva T-paita. En tutkinut asiaa tarkemmin, en uskaltanut. Lehdessä kysyttiin tänään, että mistä julkkikset eivät säästä ja mistä taas voi säästää. Toinen (mies) ei säästänyt intohimoisesta ratsastusharrastuksestaan, mutta asumisväljyydestä oli valmis joustamaan. Asui yksin yksiössä eikä perustanut uutuus elektroniikasta eikä hienoista autoista. Luomua tahtoi syödä aina vaan ja ostaa laadukkaita vaatteita. Niistä ei luovu. Perheellinen rouva taas luopuu kyllä ulkomaanmatkoista ja sisustaminenkaan ei niin kiinnosta, mutta laadukkaat vaatteet niin vapaalla kuin harrastuksissa oli ihan must ja laadukas ruoka oli myös tärkeää hälle.  No mistäs sitä itse ei ole valmis luopumaan......ruoka on kyllä hyvää, mutta ei sen tarvitse luomua olla. Kampaajalla on kiva käydä kolme kertaa vuodessa ja liikuntaharrastuksesta en enää luovu minäkään kun sen kerran löysin. Mutta minä käyn kaupungin halvimmalla salilla ja jumppaan vanhassa siivouspaidassa. Sisutamisesta olen luopunut jo syntyessäni, kalliit meikit, ihorasvat ja sen semmoiset naiselliset härpäkkeet ei kiinnosta. Eikä korut, minua ei kannata ryöstää. Puhelin on aina ollut toisen vanha ja autohan on ikivanha. Siitä en kyllä luovu kuin pakon edessä. Tv-luvasta voisin luopua ihan tosta vaan, ei tulis ikävä.
Telkkarikin on sitä vanhaa putkimallia enkä edes halua sellasta lättänää. Pannarista en luovu ja sitä alankin ihan kohta paistella, taikinaa turpoaa jo. Työkaveri totesi tänään, että minulla ja Wagnerilla on paljon yhteistä, niinkuin nyt tuo itse tehty näkkäri. Wagner oli antanut sille nimeksi "Kansakunnan moraali" ja sitä se sitten nakersi. Omani on vielä ristimättä. Ja mitä muuta yhteistä minulla ja Wagner-possulla on, sitä en halua edes tietää........