torstai 7. huhtikuuta 2011
Kuka saa ja kenelle annetaan
Ennakkoäänestys on jo käynnissä ja minulla on vielä ihan hakusessa, kenelle ääneni annan. Kerrankin minulla on jotain mitä joku palavasti haluaa, tosin niin on muutamalla muullakin. Miten sitä nyt sitten pitäisi se ehdokas valita, sellaisella ajatuksellako pitää toimia, että antaa puolueelle äänensä koska eihän siellä se yksi tappinen paljoakaan yksin saa aikaan, ryhmäkuri jyllää. Vai keskitynkö sittenkin juuri siihen ihmiseen joka on ehdolla ja jos niin teen, niin mitä siitä pitäsi osata tulkita. Onko pelkkä puhe poikaa vai pitäisikö vähän tutkailla koko hapitusta. Räpsyykö silmät, karkaileeko katse, kyhnyttääkö nenää kun aatteistaan kertoo. Kertooko omin sanoin vai onko sanat laitettu suuhun, miten se kasvattaa lapsiaan, kohteleeko perhettään hyvin, kestääkö painetta vai pääseekö itku. Enemmän tekoja ja vähemmän puhetta, niinkö? No saako se nyt sitten koskaan suutaan auki, mykkä kansanedustaja, sehän tästä puuttuikin. Oh-hoh, joku tapailee viittomia, ymmärtääkö siis erilaisuutta ja jos, niin kuinka kauan. Kyllä se on niin hankalaa, tämmösiä suuria päätöksiö laitetaan ihmisen eteen! Toki minulla on jo iso kasa ehdokkaita, joita en takulla äänestä. Syyksi riittää ainakin laikikirja kainalossa, teennäistä minusta. Röyhkeyttä en äänestä enkä puupäitä, jotka ei osaa kuunnella vaan huutaa toisen puheen päälle. Jos on liian sliipattu ja röhnöttää etukenossa, hyi liian tyrkky ja päällekäypä. Naukuva ääni ottaa päähän tai liian korostetusti puhuttu murre, kyllä tässä ollaan kansanmiehiä/naisia, pyh. Enkä äänestä jos ei osaa kantaansa perustella niin että minäkin ymmärrän, hokee samaa vastausta joka kysymykseen, no ei saa minun ääntä. Taidan nousta tyvestä puuhun, valitsen ensin puolueen ja sitten sieltä jonku tyypin. Jonku kivan josta tulee hyvät tutinat. Näin teen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti