Ihmisen alalajit

Toisilla on luonnetta ja toisilla taas ei juuri yhään, näin se vaan on. Joillain on karismaa ja toista et huomaa vaikka yli kävelet, joku saa huutaa suu vaahdossa eikä kukaan kuuntele ja toisen ei tarvitse sanoa mitään kun jo koko seurakunta odottaa innoissaan josko se jotain lausuisi. Kun on näinkin vanha kuin minä, on jotain oppinut ihmisistä, varsinkin sen, ettei pidä antaa ensivaikutelman hämätä.
Tässä muutama ihmistyyppi;

Lempeä ymmärtäjä;  Luulet sen olevan alati ihana ja mieto, silittävän päätä ja hymyilevän ymmärtäväisesti vaikka sahaisit sen sääriluuta kappaleiksi. Niin se tekeekin valtaosan ajasta, mutta älä missään nimessä suututa sitä! Silloin kun siltä menee hermo, se on aivan kamala. Siis aivan kamala. Se sähisee ja sylkee puhuessaan, se huutaa ja raivoaa vimmalla jota et ole koskaan ennen nähnytkään. Lempeät ymmärtäjät joustavat kyllä, mutta jos he haluavat jossain pitää oman päänsä niin älä käy estämään. Siitä syttyy sota jota ymmärtäjä ei häviä koskaan, ei sittenkään vaikka olisi jo huomannut olevansa väärässä. Ja se kantaa kaunaa. Kauan.

Äänitorvet; Puhuu paljon, mutta vähän asiaa. Se tietää kaikesta kaiken ja ottaa kaikkeen kantaa. Ihan kaikkeen. Se on kuuntelevinaan muttei kumminkaan kuuntele. Sen katse harhailee sillä aikaa kun yrität muka avautua koska se on kyllästyä hengiltä eikä millään malttaisi odottaa vuoroaan. Eikä odotakkaan. Jos sen laittaa sanomisistaan seinää vasten, se sluiparoi tilanteesta eroon niin ovelasti ettet oikein tajuakkaan miten se sen teki.
Sillä on iso ääni joka peittää kaiken alleen. Myös sinut.

No emmä tiiä; Aivan raivostuttaa laji. Se ei ota kantaa mihinkään eikä mitenkään. Se peesailee ja menee toisten taakse piiloon, ei ota vastuuta, ei maistu eikä haise millekkään. Sitä et huomaa millään eikä se sitä haluakkaan. Keskipisteeksi joutuminen on sille kauhistus ja jos vaadit vastausta/mielipidettä se oksentaa kengillesi. Se ei katso silmiin kahta sekuntia kauempaa ja väistäminen on se toinen nimi.

Tyhjän nauraja; Epävarma honottaja joka kulkee suu korvissa ihan vaan varmuuden vuoksi. Se läpsii sinua selkään niin että ranka rutisee ja livauttelee sukkeluuksia. Jos se sattuu plöräyttämään ilmoille tosi mauttoman vitsin, se hirnuu isoon ääneen "Leikkiä, leikkiä, kato....älä nyt leikistä suutu" ja lätkii taas. Se muistaa aina jonkun vitsin ja nauraa niitä isoon ääneen, itse ensimmäisenä. Ja viimeisenä. Itselleen se ei naura, se suuttuu ja sen silmät leiskuu tulipunaisia raivon lieskoja. Voi se läpätäkin, rystyspuolella.

 Möllöttäjä;  Varo tätä!!! Tämä on kaikista vaarallisin laji. Se tarkkailee hiljaa ja mietiskelee itsekseen, sillä muhii mielessä kaikenlaista mitä se ei kerro muille. Se kuulee kaiken, näkee kaiken ja jopa ymmärtää kuulemansa/näkemänsä. Koskaan se ei elvistele tiedoillaan tai taidoillaan, siksipä se yllätää juuri silloin kun sitä vähiten odotat. Isottelevat älypäät se polkee suohon suitsait, nostaa housuja ja jatkaa tyynen rauhallisena matkaa. Se ei koskaan jää valokeilaan paukuttelemaan henkseleitä. Se tekee hiljaista myyrän työtä ja murentaa jalustaa ihan ilman huomiota. Romahduksen hetellä Möllöttäjä on valmiina odottamassa.

Takinkääntäjä; Se on sitten ihan mitä vaan mieltä, mistä vaan ja milloin vaan. Se on kaikkien kaveri ja rauhan kyyhky. Ei vänkää vastaa ja vaihtaa puolta nopeammin kuin yksikään pallopoika. Se on tekonaurun mestari ja nyökyttelyn vuoksi sen päätä särkee alati ja paljon. Jos sattuu eriäviä mielipiteitä samaan paikkaan, hiipi se takariviin ja livahtaa pois paikalta, sillä ahdistaa. Se inhoaa väittelyitä ja meuhkaamista. Kirjasto on sen mielestä kiva paikka eikä se katso urheilua. Sen seurassa on helppo olla.

Korva; Katsoo silmiin ja kysyy kuinka voit. Se kuuntelee ja tekee pieniä välikysymyksiä, saa sinut avautumaan ja puhumaan sivusuun, pian hölötät kaikesta kaiken ja ihan mitä vaan. Se on taitava johdattelija ja empaattinen olkapää, se ymmärtää ja lohduttaa ja saa sinut tuntemaan itsesi super-mahtavaksi, joksikin erikoiseksi jota kannattaa kuunnella. Ja sinä kerrot, ja kerrot ja kerrot......ja kohta oletkin kusessa kaulaasi myöten. Se sulkee korvansa heti kun on saanut tarpeekseen, siis sillä hetkellä kun sinä alat tajuta jotain menneen vikaan.


Minä; Mitään en tunnusta.