Tehotyttö

Metrolukemista

Voi pähkinä, että olenkin ollut tehokas heti aamusta alkaen, on kuulkaa tapahtunut ihan tosissaan!
Pauli-Antero herätti jo puoli seiskalta kun sillä oli polttava pissahätä, joten lenkkeilimme typötyhjässä kaupungissa ihan kaksistaan ja se oli aika ihanaa. Söin tömäkän aamupalan ja pistin hulinaksi; kuusi lensi kaaressa yli parvekkeen laidan, en viitsinyt edes tarkistaa onko alla ketään kun  uskottelin kaikkien nukkuvan eikä sieltä havujen seasta pilkottanutkaan yhtään ruumista kun menin kiskomaan kuusen roskiin.
Vaihdoin petivaatteet, imuroin sekä lattian että koiran, pesin lattiat, jynssäsin vessan,kiskoin sohvasta kaikki päälliset pyykkiin, irrotin jopa hellasta jokaikisen nappulan ja kuurasin ne ihmesienellä hohtaviksi. Sitten vein joulukoristeet kellariin ja tyhjensin lehtikorin, välissä keitin kahvit ja lueskelin hesarin (jonka taivaallisen ihana ystäväni taas tilasi minulle joululahjaksi) ja taas jatkoin jynssäämistä. Jopa jääkaappi sai osansa siivousvimmasta eikä sieltä löydy yhtään pilaantunutta ruuanjämää. Nyt on iltapäivä ja olen saanut kaiken valmiiksi, paitsi pyykkikone jatkaa tauotonta urakkaansa vielä pari tuntia. Iltasella sitten silittelen pyykkejä, mutta se on ihan kivaa hommaa eikä sitä lasketa työksi. Olen oppinut, että siivoaminen ilman taukoja on suorastaan hanurista. Nytkin kuuntelin toisella korvalla telkkarista jumalanpalvelusta ja aina sopivassa kohden istuin lattialle ja yritin laulaa jollottaa muitten mukana niitä lurituksia mitä ne siellä veisasi. Niissä oli nääs tekstitys, se oli sellainen karaoke-jumalanpalvelus. Pitäähän niitä harjoitella jos miniästä kerran tulee pappi, täytyy osata käyttäytyä kirkossa sujuvasti. Kuulostin omiin korviinkin kyllä ihan kamalalta siinä joikatessa, mutta onhan tässä vielä aikaa harjoitella sopivaa nuottia. Sitä pitää pakanankin taipua moneksi.
Tuossa pöydän kulmalla  vilkuttelee minulle muuan ammattikirjallisuuteen kuuluva opus, jonka aion vielä tänään lukaista läpi ja kopioida itselleni parhaat palat. 
Huomenna sitten alkaa VAPAA ja nautin ihan simona joutilaisuudesta, makaan ja luen hyviä höpö-kirjoja.
Hesarissa oli muuten pikku juttu siitä, mitä ihmiset metrossa matkatessaan lukevat. Arvaa lukiko ne höpö-kirjoja? No eipä tietenkään, oli taas kyllä sattunut melkoinen älypääotanta tähän juttuun. Ne luki kaikkea hienoa kuten;  "Globaalisaatio; Puolesta ja vastaan" tai Jhumpa Lahrin (kuka se on?) novellikokoelmaa. Eräs herra oli lukaissut Albert Einsteinin elämäkerran ja nyt luettavana oli "Tähtiä ja ihmisiä".
Miksi aina näissä tämäntapaisissa jutuissa luetaan vaan kaikkea hienoa, miksei koskaan kukaan luen vaikka Anna-Leena Härköstä tai Kalle Päätaloa?! Minä luen parhaillaan Regina Raskin Jouluihmistä ja se on oikein hyvä kirja, voin myös suositella Katariina Romppaisen Pitikiä päiväunia, johan saa nauraa.
Ne joilla on jotain viihdekirjallisuutta kassissaan ei varmaan kehtaa antaa haastattelua jos se toimittaja sattuu niiden kohdalle kyselemään (ja varmasti sattuukin) kun eihän sitä nyt kehtaa koko kansalle paljastaa, että laukussa köllöttää Juha Vuorisen Juoppohullun  päiväkirja.
Ja sitten me puupäät luemme lehdistä näitä juttuja ja katsomme kuvista kuinka siinä fiksut ihmiset pää sirosti kalleellaan (minulla roikkuu lukiessa kaikki leuat rinnuksilla)  lukevat viisaita kirjoja ja tukehdutaan alemmuuskompleksiin. On se niin persiistä.