keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Tuhannen taalan Nipsu

Minä-muki, aika soma..
Tämä se onkin kuulkaa uutinen; minulla on astiakaapissa tooosi arvokas muumimuki! Se kaikista rumin, ruskea Nipsu-muki. Sitä ei kuulemma enää valmisteta ja siksi sen arvo nousee koko ajan. No huh-huh sanon minä!
Meitsi se vaan vetelee jugurttia ja vaikka mitä apetta sellaisesta kipposesta, tosin ei vetele enää, nostin sen talteen ja piiloon ettei kukaan vain riko sitä.
Aika hyviä hintoja niistä muistakin muumimukeista maksetaan, huomasin kun kävin kurkkimassa netissä.
Siispä kukaan ei koske enää meidän mukeihin, käärin ne pumpuliin ja pakkaan luodinkestävään laatikkoon.
Myyn ne sitten joskus.......jos raaskin.....tai jätän ainakin perinnöksi....ehkä...
Minussa kun on sellainen valuvika, etten millään raaski luopua oikein mistään. Eräs tuttava myy kaiken vähänkin arvokkaan mitä sormiinsa saa ja yllytti minuakin. Hetken jo innostuin ja ajattelin jostain luopua, mutta eihän siitä sitten loppupeleissä mitään tullut. En minä raaski mistään luopua, eikä minulla nyt mitään niin arvokasta olekaan.
En esimerkiksi varmaan koskaan pysty myymään Mymmeli-mukiakaan, koska olen saanut sen joululahjaksi pieneltä tytöltä jonka mielestä minä olen ihan kuin Mymmeli. Herrajestas sentään, mieti nyt; ihan kuin Mymmeli...
eihän sellaista mukia voi edes hinnoitella koska ei Mymmeli-fiiliksillä ole hintaa olemassakaan.
Joillain jutuilla vain ei ole.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti