Vaikea valinta

Nyt kyllä on niin, ettei minulla ole hajuakaan ketä tässä äänestää pressaksi. En tykkää oikein kenestäkään...
Naistako nyt pitäsi äänestää ihan kannatuksen vuoksi? Mutta kun ei oikein haluta, Sari Essayah käyttää kyllä laamapaitaa ja punaisia kalsareita, siinä suhteessa me ollaan niin samiksia, muttei se nyt oikein taida riittää.
Vähän pistää miettimään sekin, että kumpikin daami olisi valmis ajamaan päänsä kaljuksi jos sillä konstilla tie Tarjaksi olisi varma, tulee vaan mieleen väistämättä, että mitä muuta he oikein ovat valmiita uhraamaan vallan himoissaan. Pöö-Paavo on niin jäykkäniskainen jököttäjä ettei kyllä iske yhtään ja Väyrysen Pate mukeineen on aika falski, tosin hän on sitä mieltä, että tyhmyys voitaisiin lisätä kuolemansynteihin mikä ei ole ollenkaan paskempi idea.
Soini taas tanssii yökerhossa peilipallon alla ja nimeäisi bändinsä Soinisaurukseksi joka soittaa rokkia, mutta laittaisi sadan markan seteliin (jos markat tekisi paluun) Kirsti Paakkasen lärvin ja sitähän nyt ei jaksa katella kukaan. Niinistö on aina niin kieron näköinen virnottaja, että pahalta tuntuu. Hän tosin veisi Barack Obamalle tuliaisiksi velkaneuvonnan, pohjoismaisen arvoperinteen ja suomalaista sisua joille voisi aivan hyvin ollakin siellä päin käyttöä. Arhinmäki puolestaan on sellainen mosoposki ettei se ole oikein katu uskottava missään tilanteessa, ja on muutenkin niin hajuton ja mauton, en kyllä ymmärrä mitä se joutuu koko ajan pyytelemään anteeksi. Olemassaoloaanko?  Haavistolla on sentään se komea poikaystävä, sitä on kiva katella ja tykkään Pekan motosta "Mitä ei voi sanoa lyhyesti, sitä ei kannata sanoa ollenkaan".
Kuten huomaatte olen todella perehtynyt tähän valintaan... ainakin Hesarin Nyt-liitteen verran....
Ja jos jätän ääneni käyttämättä pitää minun olla kokonaista kuusi vuotta ihan hiljaa, eikä minusta taida oikein olla siihen.