Kattelin joutessani Innoa telkkarista ja siinä sisutettiin nuoren naisen yksiö uusiksi.
Ideana oli käyttää mahdollisimman paljon kierrätyskamaa joten sitten lähdettiin kirpparille etsimään huonekaluja. Juontaja huokaili, että "oi, tuossa on vanha puhelinpöytäkin" johonka tämä neito sitten ihmetteli, että mikä ihme se on?
No haloo! Ei siitä nyt niin kauaa ole kun melkein joka huushollissa oli eteisessä puhelinpöytä. Pöydällä puhelin ja siihen pöydän kylkeen oli koverrettu penkki jolla saattoi istuskellen kasvattaa puhelinlaskua. Lankapuhelimia kun ei raahattu pitkin kämppää.
Paitsi sitten kyllä otettiin telkkarisarjoista mallia ja hommattiin niin pitkä johto, että se ylsi läpi koko asunnon. Sitten vaan johtoa seuraamalla katsottiin, että kenen kammarissa nyt parannetaan maailmaa.
Toimistoissa ei ollut sellaisia kuulokkeita vaan työntekijöillä oli puhelimen luuriin kiinnitettävä molukka joka helpotti luuurin pitämistä olkapään avulla korvalla, näin jäi kädet vapaaksi.
Oi aikoja.
Minun lapsuuden kodissani puhelin oli siinä pirtin ja keittiön välisessä seinässä, että varmasti kaikki kuuli kun yritit teinijuttuja supatella kavereitten kanssa. Pojille siitä ei kyllä kehdannut soitella jos joku oli kotona.
Olen aivan varma, että isä on aikoinaan saanut päättää mihin se puhelin huushollissa on laitettu.
Siinä ei nimittäin viitsinyt äitikään kovin kauaa vaihtaa kuulumisia kun piti seistä, kuka sitä nyt keskelle oviaukkoa viitsii jakkaraa raahata.
Meistä on tullut jotenkin levottomampia ihmisä tuon kännykän tulemisen jälkeen, kuka malttaa enää pelkästään istua/makoilla jutellessaan? Koko ajan pitää samalla hommailla jotain.
Sen huomaa jo lapsista, noista mallikäyttäytyjistä. Meillä on päiväkodilla vanhoja kännyköitä kotileikissä ja aina kun lapsi muka puhuu jonku kanssa puhelimessa niin hän samalla kävelee tuiman näköisenä, nyppii toisella kädellä jotain ja hymähtelee.
Ja mistähän se malli on otettu.......
Ja numerothan minun sukupolvi osasi aikoinaan ulkoa. Ei osaa enää.
Pakostahan sinä oppi kun veivasit numerolevy rahisten koko pitkän litanian. Nyt on hyvä jos osaa oman numeronsa ulkoa. Neiti Aika on varmaan joutunut jo eläkkeelle eikä radiossakaan enää etsitä Martti Virtasta joka on perheineen lomamatkalla jossainpäin Suomea.
Oivoi nostalgiaa.....onneksi on vielä Kansan Radio tosikoille ja veitikoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti