Minä ja Maxi

Kyllä, nyt se on tapahtunut; olen virallisesti aika vanha. Sen tietää siitä, että ostin elämäni ensimmäiset maxi-pöksyt ja olen niihin aivan hullantunut. Ostin kahdet ja nyt tekee mieli ostaa kahdetkymmenet lisää.  Ne on niin mukavat jalassa! Eikä paista työmiehenhymy vaikka kuinka kumarran ja pyllin. Panostin heti laatuun ja ostin sloggeja, niitä saa mustana, valkoisena ja puuterina. Nämä jälkimmäiset ovat tutkimusten mukaan ne takuuvarmat seksin tappajat, joten ehkä en osta niitä. Vaikka tuskin metsuri ihan kiihkoissaan vapisee näistä valkoisistakaan, ne sentäs ulottuu melkein kainaloon. Täytyy varmaan sitten yrittää muilla konsteilla pitää se tyytyväisenä, ehkä keksin jotain todella mykistävän omaperäistä. Maxeistani en aio kuitenkaan luopua enää koskaan ja koska nämä osoittautui niin mukaviksi, niin harkitsen vakavasti muitakin ikäihmisten vermeitä. Miltähän tukisukkahousut tuntuu? Rimpleemekko on varmasti mukava niin kuin teryleenihousutkin. Ja semmonen tiukka permanentti, johon laitetaan sauna-iltana paplarit on varmasti käytössä tosi kätevä, ei tarvi joka aamu tuusata kaiken maailman suoristusrautojen kanssa.Kampaus on ja pysyy kun se on siihen kerran rakennettu. Täytyy oikein pohtia ja tutkia tätä asiaa, iästänsä täytyy osata iloita. Sitäpaitsi luulin vielä juhannukseen saakka olevani kaksi vuotta nuorempi kuin oikeasti olenkaan, vanhenin yhden kahvipöytäkeskustelun aikana siis kaksi vuotta kun perhe teki selväksi kuinka vanha sitä oikein ollaan. Julmaa, sanon minä. Miksi eivät antaneet pienen ihmisen elää harhoissaan.