Valalla vannottu

Oi voi ja nyyh, perjantaina on alokas Larvannon valapäivä ja minä aion olla eturivissä nyyhkimässä. Olen ihan kauhea itkupilli. Aikoinaan kun menin katsomaan Larvannon vanhojentansseja aloin nyyhkimään jo siinä vaiheessa kun musiikki alkoi soida ja ihanat ja kauniit ja upeat lapsoset marssi hienossa kuviossa sisälle saliin. Vahinko vain, että minulle oli annettu myös tehtäväksi filmata tapahtuma. Eihän siitä tullut ensin mitään kun en tuhru-silmilläni nähnyt mitään.Toki sitten kokosin itseni ja suoriuduin tehtävästä jotenkuten räkä valuen.
Toisinaan en kykene itkemättä katsomaan edes Kotimaan katsausta saati sitten uutisia ja lauluthan saa minut ulvomaan tämän tästä. Metsuri ei enään edes hätkähdä, se on niin tottunut tursaamiseeni ja tietää, että ohihan se kohta menee.
Toisinaan sitä haaveilee, kuinka kiva sitä olisi olla sellainen "kova luu" joka ei pienistä pillitä, olishan se aika loihakkaa vaan olla möllöttää pokerina. Sekin riittäisi, että uskaltaisi joskus tehdä/sanoa juuri niin kuin haluttaisi. Katsoin tässä taannoin tosi-tv ohjelmaa tanssi-studiolta, jonka pääosassa riehuu ihan seinähullu miehen roikale. Hän on jo pikkasen ehtoopuolen tanssija, mutta hulluus on ja pysyy. No hänet sitten oli muuan ystävätär kutsunut valitsemaan asua erääseen tärkeään juhlaan ja äijähän meni. Kaikki alkoi ihan hyvin, asuja vertailtiin jne. mutta sitten naisen puhelin soi, hän vastasi ja puhui ja puhui ja puhui.....ja mitä teki tämä sekopää? Ensin hän kierteli ympäri huoneistoa, joka hivenen häiritsi asunnon omistajaa ja sitten hän vain tyynesti veti takin niskaansa ja lähti kotiin. Miten hienoa!!!!! Olen halunnut useammin kuin kerran tehdä just noin.
Mikään ei ole niin ärsyttävää kun olet kylässä jossain ja emäntä/isäntä alkaa jorista puhelimessa tai naputella tekstiviestiä. Molemmat asiat voi kyllä hoitaa sitten kun on yksin tai jos ei jaksa odottaa, niin sitten ei kannata kutsua ketään käymään. Ei ainakaan minua, sillä joku päivä olen vielä niin rohkea ja matkin sekopäätä, kipitän kotiin enkä taakseni vilkuile. Jonain päivänä.