Olen sitten antanut koiralle tekohengitystä....vitsi vitsi, annoin höyryhengitystä, mutta ihan tarpeeksi hullua sekin. Paulille tuli nimittäin ihan hillitön yskä, oikein sellanen syvä, kumea, paukuttava köhä ja soitin sitten eläinlääkärille, että nyt olisi käyttöä muutamalle vinkille kuinka nukutaan ensi yönä. Hän sitten neuvoi antamaan Paulille höyryhengitystä, koska koira yrittää kakoa limaa keuhoistaan pois ja siksi yökkäilee koko ajan. Siispä tuumasta toimeen, keitin isossa kattilassa vettä, otin vielä isomman pyyheen ja pikku palasen leipäjuustoa sekä koiran ja sukeuduimme vessaan. Laitoin kattilan jalkojeni väliin, viritin pyyhkeen ympärille ja houkuttelin koiran juustolla pyyhkeen alle. Se toimi!! Pauli oli niin voipuneessa kunnossa, että ihan suosiolla retkotti jalkaani vasten ja nuskutti höyryä samalla kun yritti kielellä keplotella juustoa nyrkistäni. Heti ensimmäisen höyrytyksen jälkeen koira oksensi ison limaklöntin ja uusinnan jälkeen vielä vähän lisää. Kehuin sitä ihan hulluna siinä hanuri pystyssä mattoa kuuratessani ja koira katsoi minua kuin hourulasta karannutta, tuossa se nyt hinkkaa oksennusta ja kehuu päälle. Yritin illalla vielä kolmannen kerran pistää sessen pataan, mutta enää se ei onnistunut, vaikka metsurin kanssa kaksista miehin yritettiin. Ehkäpä sillä oli jo sen verran riski olo, ettei enää tuntenut tarvetta moiseen pelleilyyn. Pinteestä päästyään se juoksi metsurin jalan taakse turvaan ja mulkoili sieltä minua ja kattilaa kuin mestaajaa ja hänen kirvestään.
Kerroin tätä sitten yhdelle kaverilleni ihan vinkiksi, heille kun on tullut ihka ensimmäinen koira nyt syksyllä. Hänen miehensä hoitaa metsästyskaveriaan niin taiten kuin suinkin vain osaa, mutta ihan pakko oli nauraa ääneen (kun ensin oli naurettu meidän höyryhengitykselle) kun mies oli huolissaan kokeillut omalla kielellään onko koiran kupit vaarallisia näin pakkasella. Koiralla nimittäin oli kieli ihan selvästi jäänyt johonkin kiinni koska siinä oli pieni nirhauma ja tokihan heti piti tarkistaa ettei vain ruokakupit ole tätä onnettomuutta aiheuttaneet. Olisin totisesti halunnut olla paikan päällä todistamassa tätä testiä, varsinkin siinä tapauksessa jos isännän kieli olisikin jämähtänyt kuppiin kiinni. Kyllä lemmikeistä on sitten paljon iloa!
P.S Meidän tanssikurssimme koki heti vakavan takaiskun, kun metsuri oli töissä telonut akilesjänteensä. Eipä sitten valssattu, mutta turha kenenkään (siis KENENKÄÄN) kuvitella, että yksi akilesjänne tätä projektia pysäyttää, se vain hieman hidastaa. Hion täällä sillävälin strategiat kuntoon...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti