Yliväsynyt

On se ihan kauhiaa kun ihminen ei osaa nukkua!
Minulla menee nykysten tämän tästä nämä nukkumishommat ihan överiksi.
Esimerkiksi tänään työt alkoi kello kuusi, joten herätys oli varttia vaille viisi. En nääs ole ollenkaan niitä ihmisiä jotka herää ja lähtee samantien, en ollenkaan.
Minulla pitää olla aikaa ja siltikin meinaan myöhästyä. No metsurilla kun on tuo liukuva työaika joka suuntaan, niin se voi mennä miten miellyttää ja nyt se on sitten heräillyt yhtäaikaa minun kans.
Eihän siinä kolinassa kuitenkaan kukaan voi nukkua.

Kumpikin oltiin nukuttu yö tosi hunosti, minulla oli taas kuuma ja kylmä ja kuuma ja kylmä, unet painottu karmeisiin painajaisiin eikä muutenkaan ollut mukavaa. Sitäpaitsi metsurin nokasta lähti kummallinen naksutteleva ääni nukkuessa ja se vaihtoi asentoa minuutin välein.
Näiltä pohjilta sitten tempastiin itsemme pystyyn ja kävi niin kun monesti väsyneenä käy; me naurettiin ihan tyhmille jutuille aivan vääränään. Naurettiin niin että räkä roiskui.
Töissäkin oli ihan villi olo, esitin lapsille improvisoiden nukketeatteria sohvan takan rymyten ja lapsillakin nauratti ja räkä lensi.

Olin aivan varma, että kun pääsen töistä kotiin, kaadun kuolleena sänkyyn enkä herää ikinä.
Metsuri tuli yhtäaikaa kotiin ja mentiin sitten yhdessä päikkäreille (siis todellakin vain nukkumaan),  metsuri valahti tajuttomaksi oitis, mutta minullapa ei tullut uni. Koska olen kuitenkin kuuliainen lottovoiton odottaja, makasin paikoillani hiljaa kuin ruumis etten vain häiritse toisen unta.
Samalla tietysti toivoin unen saapuvan sinisillä vaunuilla tai vaikka traktoilla jos vain tulee, muttei tullut.

Sitten täräytin lohisopat valmiiksi ja rynnistin paikallislehden konttoriin palaveeraamaan tulevasta kolumnistin pestistä.
Tulin takaisin kotiin ja tiskasin, koska metsuri oli häipynyt jonnekin piiloon.
Käytän nyt ihan kympillä hyväkseni tämän maanisen olotilani ja teen kaikki rästihommat.
Taidan hinkuttaa vielä meidän tulevan puutarhapöydän pinnan ihan käsipelillä, jotta aivan varmasti olen yön saapuessa niin poikki ettei tarvitse toista yötä valvoa.

Oi nuoruus, kuinka kaipaankaan niitä unisia aikoja!!!
Mikään ei ole niin mahtavaa kuin omata hyvät unenlahjat. Silloin ennen sitä nukkui missä vain ja miten vain. Nyt jos yrittää nukkua jossain muualla kuin sängyssä, niin kiropraktikko saa minusta asiakkaan seuraavaksi vuodeksi.
Eikä mikään ääni maailmassa herättänyt minua jos uneen pääsin, nyt herään nenän nakseeseen.
No jotain hyvää olen tehnyt; olen siirtänyt muinaiset unenlahjat Larvannolle jota ei häiritse mikään.
Oi aikoja.