Anuttaa

Sisäinen Anu Harkkini on herännyt jälleen!
Sain tässä päivänä muutamana ihan fantsun idean kun en halunnut niitä verhoja huusholliin yhtään enempää, mutta eteisen tuulikaapin ovi kaipasi jotain ilmettä.
Tuijottelin sitä ja sitten tuntien jälkeen päässä suhahti; minä maalaan siihen jotain.
Minulla on takki, jossa on sellaisia kivoja kiehkuroita, vähän kuin köynnöksiä ja hokasin, että nehän näyttää tosi hienolta siinä ikkunassa kun valkoisella maalilla ne siihen taiteilen.

Sitten piti hommata kalvo, levittää takki keittiön pöydälle malliksi ja siitä sitten vetelin vapaalla kädellä köynnöksiä kalvon täyteen. Tuli ihan hienoja.
Ja kuten aina, myös tässä on se tylsä vaihe ennen kun pääsee töpöttelemään kuvioita lasin pintaan, pitää leikata ne kuviot irti. Kihnutin ne sitten irti mattoveitsellä, melkein kieli meni poikki (ja kuola valui pitkin leukaa) kun oli niin tarkkaa työtä.
Nyt tarvis enää löytää tästä kyläpahasesta liike, joka myy kohtuuhintaista askartelumaalia. Töpöttimet tein vanhasta patjasta.

Maalaamisesta puheenollen, keinutuoli on saanut ensimmäisen maalikerroksensa lähinnä metsurin toimesta. Minäkin kävin vähän sutimassa, mutta metsuri ei malttanut olla ollenkaan ihmisiksi vaan koko ajan päkätti kuinka nyt maali valuu ja nyt jäi huono jälki ja nyt ei ole tasaiset vedot jne. loputtomiin. Menin sitten pois ihan perhesovun nimissä eikä kyllä harmittanut ollenkaan, ei se maalaaminen ollutkaan niin hauskaa puuhaa kun kuvittelin. Jalkapohjasta alkoi vetää suonta ja selkä kramppasi. Sitäpaitsi tulimme siihen tulokseen, että se tuolinperkele pitää maalata ainakin kolmesti että peittyy ne vanhat kulumajäljet, oi miten tylsää.

Illalla nämä muinaisjäännökset raahautuu paikalliseen pubiin vähän ketkuttamaan lannetta, siellä kun esiintyy paikallinen bändi (vapaasti suomennettuna "Vanhat ratsastajat") karjuen Hurriganesin biisejä.
Nyt täytyy vain muistaa siinä kossuvissyä naukkailessaan, että nyt minä asun täällä ja todennäköisesti törmäilen paikkalla oleviin ihmisiin myös tämän illan jälkeen. Täytyy hillitä noita minun  hurjia Shakira lanteitani ja ainakin yrittää ratsastaa fiinisti.

Huomenna olis vielä tekemättä homma jos toinenkin, joiden edistymistä ei krapula ainakaan edistä ollenkaan joten senkin takia olisi aika fiksu veto pysyä kaidalla tiellä.
Nyt ei parane lipsua.