Nyt on myös tänne pohjolan perukoille rantautunut toiminta jossa palvelu vaihdetaan palveluun, rahalla ei ole tässä hommassa mitään tekemistä. Homma toimii niin, että jos vaikka joku osaa raplata tietokoneita (minä se en ainakaan ole) ja joku toinen leipoo hurjan hyvää pullaa, niin nämä kaksi vaihtaa palveluja keskenään. Erkki asentaa Sirkalle tietokoneen tai jonku ohjelman siihen ja Sirkka leipoo Erkille pullaa, jota Erkki ei osaa millään itse tehdä ja kas vain, molemmat on tyytyväisiä. Siis aivan loistava idea! Eteläisessä Suomessa tätä on tietääkseni harrastettu jo ties kuinka kauan ja nyt siis meilläkin. Olin aivan into piukalla kun tämän uutisen paikallislehdestä luin ja aioin justiinsa ilmottautua listoille. On vain muuan ongelma; jotta pääset listoille, sinun tulee ilmoittaa kolme taitoa, jotka omaat ja joita siis voit tarjota käytettäviksi. KOLME!!! Ei mulla oo. Mietin pääni puhki, mutten keksinyt kuin yhden. Osaan opettaa tukiviittomia, that´s it. Ei muuta. Kyllähän minä osaan leipoa, mutten niin hyvin jotta sitä voisi oikein mainostaa palveluna ja osaan myös kutoa sukat, mutta en kyllä uskalla kenellekkään toiselle kutoa jos vaikka siitä kärjestä tulee taas vähän löperö. Osaan heiluttaa nenänpäätä,mutta kuka sitä nyt tarvii.....ja osaan tiskata ilman konetta, mutta kaikki osaa. Siivoamaan minua ei kannata tilata ja kokkaan vaihtelevalla menestyksellä. Valitin työkavereille mitätöntä oloani ja he sitten tuumailivat pipot kalleellaan, että onhan pakko olla joku taito, missä olen hyvä. Yhteistyössä on voimaa,sen sain huomata ja tässä tukiviittomien lisäksi muutma kelpo taito; olen oikein hyvä teinin herättäjä, koskaan en ole epäonnistunut. Sen lisäksi olen oikein hyvä taluttamaan koiria, minulla on siitä seitsämän vuoden kokemus. Itkemisessä olen ihan hulvattoman hyvä, osaan itkeä ilman syytä. En kylläkään ole tehnyt sitä vuosiin, syy-seuraus-itkuja on ollut ihan riittämiin. Ja sitäpaitsi olen ihan tajuttoman hyvä lukemaan kirjoja ääneen, ainakin satuja. Kun teini oli pieni, eläydyin niin tulisesti Pekka Töpöhäntään ja varsinkin ilkeän Monnin rooliin, että naapurit melkein soitti sossuun. Onneksi ehdin vetää puhelimen johdot poikki, kännykät kokivat tulemisensa vähän myöhemmin. Joten tässähän näitä, kyllä vaan ilmottaudun heti huomenna listoille ja samalla kyttäilen mitä kivaa sieltä voisi itselleen vongata. Ehkä joku hieroja olis kiva.....
perjantai 15. huhtikuuta 2011
Peukalo keskellä otsaa
Nyt on myös tänne pohjolan perukoille rantautunut toiminta jossa palvelu vaihdetaan palveluun, rahalla ei ole tässä hommassa mitään tekemistä. Homma toimii niin, että jos vaikka joku osaa raplata tietokoneita (minä se en ainakaan ole) ja joku toinen leipoo hurjan hyvää pullaa, niin nämä kaksi vaihtaa palveluja keskenään. Erkki asentaa Sirkalle tietokoneen tai jonku ohjelman siihen ja Sirkka leipoo Erkille pullaa, jota Erkki ei osaa millään itse tehdä ja kas vain, molemmat on tyytyväisiä. Siis aivan loistava idea! Eteläisessä Suomessa tätä on tietääkseni harrastettu jo ties kuinka kauan ja nyt siis meilläkin. Olin aivan into piukalla kun tämän uutisen paikallislehdestä luin ja aioin justiinsa ilmottautua listoille. On vain muuan ongelma; jotta pääset listoille, sinun tulee ilmoittaa kolme taitoa, jotka omaat ja joita siis voit tarjota käytettäviksi. KOLME!!! Ei mulla oo. Mietin pääni puhki, mutten keksinyt kuin yhden. Osaan opettaa tukiviittomia, that´s it. Ei muuta. Kyllähän minä osaan leipoa, mutten niin hyvin jotta sitä voisi oikein mainostaa palveluna ja osaan myös kutoa sukat, mutta en kyllä uskalla kenellekkään toiselle kutoa jos vaikka siitä kärjestä tulee taas vähän löperö. Osaan heiluttaa nenänpäätä,mutta kuka sitä nyt tarvii.....ja osaan tiskata ilman konetta, mutta kaikki osaa. Siivoamaan minua ei kannata tilata ja kokkaan vaihtelevalla menestyksellä. Valitin työkavereille mitätöntä oloani ja he sitten tuumailivat pipot kalleellaan, että onhan pakko olla joku taito, missä olen hyvä. Yhteistyössä on voimaa,sen sain huomata ja tässä tukiviittomien lisäksi muutma kelpo taito; olen oikein hyvä teinin herättäjä, koskaan en ole epäonnistunut. Sen lisäksi olen oikein hyvä taluttamaan koiria, minulla on siitä seitsämän vuoden kokemus. Itkemisessä olen ihan hulvattoman hyvä, osaan itkeä ilman syytä. En kylläkään ole tehnyt sitä vuosiin, syy-seuraus-itkuja on ollut ihan riittämiin. Ja sitäpaitsi olen ihan tajuttoman hyvä lukemaan kirjoja ääneen, ainakin satuja. Kun teini oli pieni, eläydyin niin tulisesti Pekka Töpöhäntään ja varsinkin ilkeän Monnin rooliin, että naapurit melkein soitti sossuun. Onneksi ehdin vetää puhelimen johdot poikki, kännykät kokivat tulemisensa vähän myöhemmin. Joten tässähän näitä, kyllä vaan ilmottaudun heti huomenna listoille ja samalla kyttäilen mitä kivaa sieltä voisi itselleen vongata. Ehkä joku hieroja olis kiva.....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti