Avajaiset

Meillä oli tänään päiväkodin avajaiset, siis sen missä olen töissä.
Me ollaan lasten kanssa harjoiteltu ohjelmaa jo kuukausi ja laulettu niin, että pikkukieli väpäjää.
Talo piti laittaa tietysti joulukuosiin siinä muun työn ohessa ja koska meillä ei vielä ole mitään jemmavarastoja, piti ohjelma suunnitella niin ettei roolipukujen valmistuksesta tule ongelmaa.
Hallaharsoa meni siis kilometri tolkulla.........
Improvisointi  -tuo kaikkien esitysten kanta-äiti- oli nyt kyllä kukassaan.

Pienet paaperot oli lumitähtösiä hallaharsopuvuissaan, päässään leipurinmyssyt joihin oli liimattu kakkupaperit. Oli somia.
Sitten oli hallaharsokeijut ja pottusäkkipeikot. Me oltiin tonttuja koska sekään asustus ei vaatinut kauheasti, useimmilta löytyi kotoa tonttupuku.
Minä käsikirjoitin ohjelman, Mira säesti, pomo juonsi, osa tarjoili ja lapsityövoimaa käytettiin ihan Intian malliin.
Kaikki sujui kuin se kuuluisa rasvattu salama. Talo piti somistaa mahdollisimman kauniiksi, mikä tiesi sitä, että osan kotona on nyt aika karun näköistä kun jokainen raapi kotoaan kaikki mahdolliset (ja mahdottomat) koristeet.
Kenraalit meni eilen ihan Tervasaaren kesäteatterin tyyliin ja olin aivan kauhuissani. Yöllä näin kolme eri versiota miten kaikki meni pieleen ja mokasin itse kaikista pahiten. Oli oikea liskojen yö.
Metsuri lohdutti, että huonot kenraalit tietää hyvää esitystä ja oli kyllä niin oikeassa. Onneksi.

Nyt oikein odotan niitä selkäviikkoja kun  on tammikuu eikä ole mitään extraa, ihan vaan sitä tasasen ihanaa arkea.
Vielä enemmän odotan viikon joululomaa, sitä autuutta kun makaan maha sylissä ja otan rennosti.
Enkä aio tehdä mitään, en yhtään mitään.