tiistai 25. lokakuuta 2011

Autolla ajetaan varo-varovasti

Luin tänään aamun lehdestä vaarista joka oli suorittanut linja-autokortin. Ikää oli 87 vaatimatonta vuotta.
Hän oli aiemmalta ammatiltaan jo saman alan miehiä, mutta aikaisemmin laki oli niin tyly, että ajolupa oli otettu pois kun hän oli täyttänyt 70 vuotta, mutta enää sellaista estettä ei ole. Hiphuraa.
Niinpä pappa oli päättänyt vielä kerran koettaa onneaan ja oli kuin olikin läpäissyt inssin ja lääkärin tarkastuksen ja vola`: näin ajelee vaari jos joku vaan antaa auton käyttöön.
Yhden keikan hän oli jo heittänyt, oli kuskannut bussilastillisen eläkeläisiä jonnekkin ja pois, ihme kyllä tiellä oli pysytty. Tosin kuski tuumasi, että se oli hyvä keikka kun riskit oli minimoitu. Sehän olisi ollut vain palvelus yhteiskunnalle jos koko jengi olisi heittänyt lusikan nurkkaan, olisi yhteiskunnalta säästynyt pitkä penni.
Voi hyvää päivää sentäs, etten paremmin sano! Miten ihmeessä noita kortteja oikein myönnetään?!
Jo luulisi ihan vaan tällaisen tavallisen maatiaisjärjen sanovan ettei 87 vuotiaan reaktiokyky ole ihan tapissaan vaikka kuinka olisi inssin suorittanut, mikä tietysti oli uskomaton saavutus ihmiseltä joka ei ollut koskenut tietokoneeseen ikinä ennen.
Minulta jää kyllä astumatta siihen bussiin, jossa kuski on lähempänä sataa vuotta kuin viittäkymmentä. Ennen vaikka kävelen. Ihan on tässä omassa perhepiirissä muuan dementikko joka iloisesti huristelee pakettiautollaan rapa roiskuen vaikkei aina välttämättä edes muista mihin on menossa. Oltiin aivan varmoja ettei lääkäri uusi ajolupaa, koska papereissa oli selkeät merkinnät muistisairaudesta, mutta mitä sitä hulluja; kortti tuli.
Äitini meni myös lääkärin tarkistettavaksi täytettyään 70 ja vastassa oli virolainen lääkäri ja valtaisa kielimuuri.
Kortti uusittiin ihan "keskustelun" pohjalta ja lääkäri ruksi äidilleni tarvittavat luvat, kysyen lopuksi "onko hyva nain? Tahtooko lisaa?" tarkoittaen, että mahtaako mamma haluta kuorma-autokortin.
Äitini oli kauhuissaan kieltäytynyt ja tuli kotiin tosi tuohtuneena. Hän kun oli varautunut vaikka mihin sormi-nokkaan-testeihin eikä sitten vaadittukaan yhtään mitään. On se epistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti