Kaksi päivää tapissa

"Voi apua, onko tässä nyt reikä!" Pitääkö muka opetella parsimaan.

Kahteen päivään en ole lompakkoa avannut ja se on jotain se. Ei se nyt tietty juuri mitään olisi jos asuisin syvällä korvessa, kaukana kauppojen houkutuksista, mutta täällä keskellä kaupunkia se on jo JOTAIN.
Uusi kikka kakkonen on se, että jätän lompakon kotiin, ei voi ostaa kun ei ole pörssiä.
Päivän ruokaosiossa on tänään nakkipata joka parhaillaan muhii uunissa, ne on ihmeen riittosia nuo tarjous-nakit.
Ja Paten kotitekoiseen nakkijemmaankin riitti nakkia.
On muuten tavattoman hankalaa välttyä kaikenmaailman mainoksilta ja osto-houkutuksilta, sarvipää vaanii joka nurkalla. Kuntosalillakin minut ahdisteltiin nurkkaan kuuntelemaan tuntikausia kestävää esittelyä lisäravinteista, joihin minulla ei ole ikinä varaa, eikä paljon tarvettakaan. Esittelijän mielestä ehkä kuolen jos en napsi nappia poskeen kullan kalliilla kilohinnalla. Kuolen kuitenkin, en osta.
Puhelin piippaili rättikaupan tarjouksista, kas vain, en olisi tiennytkään kun olen kiertänyt kaupat kaukaa. Työpaikan kahvihuoneen pöydällä oli kolme kuvastoa, meikkikauppaa, kippokauppaa ja saippuakauppaa. En koskenut yhteenkään. Join kahvit silmät kiinni ja hymisin hiljaa, se rauhoittaa.
Tulin kotiin ja eteisen matolla pötkötti mainoksia, kannoin ne lapaset kädessä ja edelleen silmät kiinni suoraan lehtiroskikseen. Sähköpostissa oli neljän kaupan mainokset, poistin ne. MINÄ EN TAHDO TIETÄÄ!!!!!
Paitsi tahdonpas sittenkin; missä täällä voi dyykata? Kuka haluaa opettaa? Ottaisiko joku mukaan? Olen kiltti ja huomaamaton ja jaan kavereille kans, en käytä väkivaltaa ja annan muidenkin ottaa vaikka näkisin metwurstipaketin tai juustoa.Vaikka olis Oltermannia niin annan.
Mieluista postia oli "Tarkanmarkan" sähköposti, sieltä saa hyviä vinkkejä. Kerrottiin, että suomalainen heittää vuosittain ruokaa roskiin 20-30 kiloa. En minä. Muut voisi heittää ne suoraan meille, me kyllä syödään.
Siellä oli myös 10 vinkkiä kuinka säästät ruokakuluissa, ei mitään uutta, tiesin jo kaiken.
Lehden tilasin, ilmaisen näytenumeron. Olen tilannut jo aika monta, aivan sama mitä on tarjolla, lukeminen sivistää aina. Kyllä Meidän talostakin aina oppii, Tuulilasista puhumattakaan. Nyt tilasin Saran näytenumeron.
En ole aivan varma opinko mitään, mutta kannattaa kokeille kun ilman saa.

Paten pahvinen nakkipiilo, kertakäyttöinen kuten huomaat