Ovet lukkoon, verhot kiinni ja piiloon!

Näillä ei paljon huolet paina......se on perjantai!

Voi apua!! Ostohimostus hyökkäsi kimppuun ja yritän parasta aikaa riehua irti sen otteesta. Se hiipi esille aivan hiljaa villasukat jalassa ja kun se pääsi vierelle se iski täysillä kiinni. Kaikki alkoi aivan vaarattomasta jutustelusta työpaikalla.Seisoskelimme siinä ulkona mukavassa talvisäässä kun työkaveri  kertoi kuinka oli menossa ostamaan uutta Marimekon torkkupeittoa, siinä kun sattuu olemaan juuri se oikea värisävy josta hän pitää. Keskustelimme siinä sitten tuotemerkeistä ja niiden tarpeellisuudesta. Itse olin sitä mieltä, että on oikein  siunattu asia etten ole mitenkään merkkifriikki kun ei ole kumminkaan varaa hankkia kallista kamaa. Minulle on aivan sama onko tuote Marimekon vai Tiimarin, kunhan ajaa asiansa. Kahvi maistuu aivan samalle halvasta posliinikupista kuin Arabia Teemastakin. No, enempää esimerkkejä en anna, koska tuossa on suurinpiirtein kaikki merkit mitä tiedän. Tällävälin himo oli hiipinyt jo kuuloetäisyydelle kyttäämään.
Aijai kuinka aurinkokin mukavasti tihrusti kattojen välistä ja alkoi tuntua vähän keväältä....kirppareilla voisi olla jo vaikka mitä kivaa joulun hiljaiselon jälkeen.......ja  pääsen töistäkin jo kahdelta....hyvin olisi aikaa.
Himo istui jo kengän päällä ja suunnitteli matkaa ylöspäin.
Töistä päästyäni se istui jo olkapäällä ja huusi täyttä kurkkua ajo-ohjeita, mutta vastarinta minussa istui toisella olkapäällä ja niin vain kävi, että poikkesin kotimatkalla vain pikkuruiseen kauppaan ostamaan sitä kallista juustoa ja kaksi runebergin torttua ja ajoin sata lasissa kotiin. Nyt olen sitten pysynyt kotona, vaikka vielä tunti sitten himo meinasi saada vallan. Kokkasin, söin toisen tortun ja höyläsin kallista juustoa siivun jos toisenkin. Sitten otin vanhan takuuvarman konstin käyttöön;  laitoin nukkumaan ja nukuin tunnin. Enää ei voi mennä kirppareille, ähäskutti! Yksi-nolla.
Auto pitäis tankata, mutta en uskalla lähteä koska markettihimo ei ole vielä kukistettu ja marketit on auki yhdeksään. Taidan tiskata, pestä vaikka vessan ja lähteä Pauli-Anteron kanssa pitkälle lenkille. Metsään.
Huomenna on pakko mennä ruokakauppaan, tarvitsen tukihenkilön!!