Hain juuri kirjastosta Taina Kinnarin kokoaman kirjan "Ei mennyt niinku Strömsössä" ja sen lisäksi, että sain hyvät naurut niin kummasti se vaan lohduttaa kun ei kaikki muutkaan ole niin kauhean taitavia.
Erityisesti mieltäni lämmitti erään äidin tarina (sivu 30) jolla ei mennyt piparitalon rakentelu oikein putkeen. Että joku toinenkin voi olla aivan yhtä kärsimätön söhlä kuin minä, en ole siis maailmassa yksin vikojeni kanssa.Myös "barbikakku" sivulla 105 oli hauska, ei tullut barbille kakkuhelmaa kun kakkua riitti vain barbin sääreen saakka.
Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille.
Enpä muuten ole ostanut vielä MITÄÄN tällä viikolla. Tavoitteena olisi päästä lauantaihin ilman lompakkoa, ilman kerjäämistä, uhkailua tai varastamista.
Sitäpaitsi Anttilassakin on nyt niin pimeetä, ettei uskoiskaan. Minä en mene. Mutta kuten huomaatte, tiedostan kyllä kaikki sudenkuopat. Silmäilen salilta kävellessäni kauppojen ikkunoita ja tiedän melko tarkkaan missä on alennusmyynnit tai loppuunmyynnit. Seppälään minulla on jopa lahjakortti, mutta en ole uskaltanut vielä mennä sinne, koska monta muuta houkuttelevaa kauppaa on siinä matkan varrella. Ehkä jonain päivänä tunnen vastustuskyvyn olevan kyllin suuren.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti