![]() |
| Mitä tämä maksaa? |
Jos on kiireinen perhe, jossa vanhemmat sukkuloi uraputken pyörteissä ja sitten pitää vielä harrastaa, niin näinköhän jää aikaa etsiä tarjouksia ja laskea mikä ruoka tulee edullisimmaksi. Ja miksi pitäisikään kun ei ole pakko. Silti se vähän hävettää jos ruokaan tulee tuhlattua ihan ylenpalttisesti täyttäen toisesta päästä jäteastioita. Koska kyllähän kaikki sen tietää, että paskaan tässä hukutaan jos ei yhtään jarrutella. Ei ole jälkikasvulla paikkaa missä harrastaa. Minuahan nyt ihan poskettomasti kiinnostaa mitä muilla menee ruokaan rahaa, mutta yllätys, yllätys, kukaan ei kerro! On sellaisia ympäripyöreitä vastauksia, että "en nyt oikein tiedä.....aika paljon varmaan....en ole koskaan laskenut". Minäkö tässä nyt vain yksin lasken! Kun tätä kotona ääneen ihmettelin, niin teini tuumasi, että tunkeudun ihmisten yksityisyyden alueelle. Enhän minä tuloja kysy tai seksin määrää!!
Kaikilla on kuitenkin lompakossaan jonkun kauppaketjun etukortti jolla kerrot kauppaketjuille ihan kaiken kuluttamisestasi, niin että se siitä yksityisyydestä.
Mutta kai se on vaan mukavampi kertoa noin kasvottomalla tasolla kuin minulle suoraan. Minä vaan tahtoisin tietää sen vuoksi, että osaisin suhtetuttaa omaa kulutustani. Tai sitten olen vain utelias possu, mitä se minulle kuuluu. Huolehdi vain omista pöperöistäsi. Silti uskon vertailun voimaan ja yleisen keskustelun herättämiseen, joskus jos ei niin kamalasti suojella sitä omaa reviiriä, niin voi tulla esille seikkoja jotka auttavat arjessa. Ihan peace-meiningillä.
Ja rukouksiini on vastattu..
Ystäväni tuli kyläilemään ja toi tulleessaan Kodin kuvalehden, jossa (kas vain!) kolme perhettä kertoi ruokailutottumuksiaan ja paljonko heillä kuluu viikossa rahaa ruokaan. Vain yhdellä perheellä oli pieni lapsi, muut olivat lapsettomia pariskuntia. Yhdellä pariskunnalla meni 120 euroa ja lopuilla 140 euroa viikossa.
Siis vähän enemmän kuin meillä, ainakin tällähetkellä. Johan alkaa tulla perspektiiviä.
Sitten siellä lehdessä neuvottiin, kuinka teet itse perunamuusin. No hei ja haloo!!!! Johan nyt muusin osaa hurauttaa kuka vaan.
Olen ollut taas ihan intiaani ja kirjoitin kirjeen, juu-u, sellaisen ihan perinteisen paperiversion, kuori ja kaikki.
Huomenna lähden sitten sitä postittamaan, kumpaankohan se pitää pudottaa, siniseen vai oranssiin laatikkoon? Luojan kiitos ei ole enää kolmatta vaihtoehtoa, pitääkö kaikki tehdä niin monimutkaiseksi, kysyn vaan.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti