lauantai 11. kesäkuuta 2011

Heja sverige!

Karmea kerä.....
Jos eilen illalla v-tutti ankarasti, niin nyt on kyllä sitten niin hyvä mieli jotta vallan. Koko episodi alkoi aamulla kun kävin ruoka-kaupassa, kokkasin sitten kotona pizzaa ja salaattia. Jäävuorisalaatti sitten osoittautui aivan karmean makuiseksi, pthyi olkoon! Aivan hillittömän pahaa ja kitkerää, ei sitä voinut syödä. Kippasin koko kupillisen roskiin (onneksi en ehtinyt sekoittaa joukoon muita raaka-aineita) ja soitin valveutuneena kansalaisena Prismaan, tiedottaen, että myymänne RUOTSALAINEN jäävuorisalaatti on kamalaa ja pahaa. Nainen puhelimessa vaan vakuutti, että saan toki rahani takaisin kunhan tulen pyytämään ja minä toisessa päässä yritin kertoa pää-asian olevan sen pahan salaatin eikä ne rahat. Siellä onnettomat ihmiset ostaa kerä tolkulla paskan makuista salaattia. Joku vielä sairastuu, mitäs sitten sanotte? Häh? Lähdin sitten iltapäivällä uudelle kauppa reissulle paikalliseen Saleen hakemaan ihan kotimaista jääsalaattia kun eteeni kassajonossa sattui nuorimies jolla oli sylissä kolme jäävuorisalaatti. Kumarruin hänen puoleensa ja kysyin mahtavatko olla ruotsalaista alkuperää nämä kaalet ja mies myönsi näin olevan. Kerroin hänelle sitten miten minulle oli oman naapurimaan tuotoksen kanssa käynyt ja mies kiitti ja palautti kerät hyllyyn. Olin jo kassalla maksamassa ostoksiani kun hän vielä ulos menneessään kiitti ja kertoi, että salaatit olivat menossa hänen asiakkailleen. Hän oli todella tyytyväinen, ettei ehtinyt kokkailla ihmisille ruokaa kitkeristä keristä. Voi kun tuli iloinen mieli, tunsin tehneeni suurenkin hyvän työn. Voihan toki olla, ettei ne kaikki kerät olleet yhtä pahanmakuisia, mutta parempi katsoa kuin katua, sanoo vanha kansa eli minä. Sitäpaitsi mies saattoi senkin vuoksi olla vähän yllättynyt kun tällainen täti tulee raatille, hän kun oli vähän rajumman näköinen kaveri. Hiuksia oli vain takaraivolla oleva letti, korvissa teevadin kokoiset lävistykset ja niitä lävistyksiä oli sitten muutoinkin vähän siellä ja täällä. Tatuoinnit olivat oikein komeat. Mutta mitäpä sillä on väliä miltä kukakin näyttää, pääasia ettei syö pahaa ruokaa. Hyvä ruoka parempi mieli!

P.S Tein herkukanlehtimehua ja siitä tuli niiiiiiiiiin hyvää ja raikasta. Kun nämä on juotu, niin seuravaksi kokeilu vuorossa on koivulehtisima. Sitä varten tarvii löytää rauduskoivu ja metsuri, joka varmistaa etten riivi lehtiä vaikka riippakoivusta. Se olisi kamalaa! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti